Väkeä

Tilalla häärää tällähetkellä isäntä ja emäntä.

Tapasimme Turussa kauniina kesäpäivänä vuonna 2004. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Taisi olla ihan lauantai, ja isäntä oli juuri päässyt siviiliin armeijasta. Hän oli visusti päättänyt pysyä sinkkuna ja pitää hauskaa kavereiden kanssa, mutta toisin kävi.

Nykyiseen kotiimme muutimme vuonna 2005 marraskuussa. Silloin taisi sataa räntää taivaan täydeltä. Muuttoapuna oli isännän kavereita ja emännän vanhemmat. Suurkiitokset heille. He itse tietävät kyllä ketä tarkoitetaan.

Kihloihin menimme 23.12.2005, ja vihille 5.7.2008. Meidät vihittiin Vehmaan kauniissa kirkossa. Juhlatilaisuus pidettiin Rautilakeskuksessa. Tilaisuus oli pieni, koska kumpikaan ei halunnut isoja tanssiaishäitä.

Nyt olemme hankkineet eläimiä omaksi ja muiden riemuksi. Kaikki eivät ymmärrä meidän valitsemaa elämää, mutta toivottavasti nämä sivut valottaisivat edes joillekkin, miksi me tätä teemme.

Isäntä

Tomi Aaltonen

Isäntä on Raisiossa 1983 syntynyt ja Turussa lähes koko elämänsä viettänyt työhullu. Hänestä ei olisi ikinä uskonut tulevan maatalon isäntä. Niin umpikaupunkilainen hän oli.

Talon ostettuamme, alkoi isäntä puhua kanoista. Ne olisivat kivoja. Muutaman vuoden asia sai itää ja sitten aloimme yhdessä ottaa selvää kanojen pidosta.

Isäntä tekee kaikki raskaat työt. Esimerkiksi rakentamiset ja remontoinnit. Vimeisin remonttikohde oli lampaiden karsina, joka onnistui yli odotusten.

Isäntä miettii mihin seuraava eläinaitaus tulee.

Emäntä

Maria Aaltonen

Emäntä on, vuonna 1984 Kullaalla syntynyt, eläimiä rakastava, sekopää. Eläinharrastus on pääsääntöisesti lähtöisin emännästä. Eläimet ovat aina olleet sydäntä lähellä. On äärettömän vaikeaa löytää eläintä, josta emäntä ei yhtään pitäisi.

Nuorena emäntä kävi jonkun aikaa hevostalleilla, mutta lopetti käymisen, koska ei pitänyt muutamasta samalla tallilla käyneestä tytöstä.

Emäntä on myös mukana toimintaansa aloittelevassa Suomen Rotukanayhdistyksessä, jonka tarkoitus on ajaa pienten siipikarjaharrastajien asiaa ja myös tuoda ihmisten tietoisuuteen, että kanoja voi pitää myös omiksi tarpeiksi. Esimerkiksi nelihenkisellä perheellä, jolla on talo taajaman ulkopuolella, voisi hyvin olla kolme kanaa ja kukko.

Pikku-isäntä

Anton

Tilalle syntyi pääsiäisyllätykseksi, vuonna 2011, pikkuinen poika. Toivottavasti hän oppii rakastamaan maalla asumista ja eläimiä, jotka ovat vanhemmillekkin niin rakkaita.